Tänään meillä kävi kaksi lapsivierasta vanhempineen. 3-vuotias ja kohta 7-vuotias. Testasimme myös meidän talokompleksin leikkipaikkaa. Tulipahan vähän säpinää sinnekin. Keinut oli näköjään uudistettu ja leikkipaikkaa siistitty. Asuukohan näissä taloissa sittenkin lapsia? Alakerran vauvan lisäksi siis.
Pitääkin mennä taas jonakin iltana keinumaan, kun siellä kerran on tilaa.
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
maanantai 11. kesäkuuta 2012
Oma kullankallis koti
Lomamatka on tehty pohjoismaiseen naapurimaahan. Kivaa oli, mutta nyt väsyttää. Aamulla töihin. Toivottavasti sitä ennen saa nukuttua, vaikkakin meidän verhot pimentävät huomattavasti vähemmän kuin hotellin.
Kotona on joka tapauksessa mukava olla. Eikä haittaa, että tulevat kuukaudet pysytään todennäköisimmin kotimaassa. Ei sitä jaksa koko aikaa maailmalla rampata.
Seuraavaan kesälomaan on neljä viikkoa. Kuulostaa sopivalta.
Kotona on joka tapauksessa mukava olla. Eikä haittaa, että tulevat kuukaudet pysytään todennäköisimmin kotimaassa. Ei sitä jaksa koko aikaa maailmalla rampata.
Seuraavaan kesälomaan on neljä viikkoa. Kuulostaa sopivalta.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Matkalla liekkien maassa - päivä 6
Kuudentena päivänä nähtiin reissun ehdottomasti hulppein kohde, korkealla vihreiden kukkuloiden päällä oleva kalliomuodostelma. Sitä kutsutaan myös viiden sormen vuoreksi, ja se toimii monille kävijöistä pyhiinvaelluskohteena.
Ihan ylhäällä oli pyhiinvaeltajien kohde, pieni koppi rukoilemista varten. Matkan varrella tuolla kallioiden lomassa istui myös useita ihmisiä, jotka olisivat ottaneet vastaan kolikoita ja toivottelivat taivaallista hyväksyntää käynnillemme.
Me pääsimme autolla melko lähelle, mutta ei kuitenkaan näin lähelle kuin tämä Niva. Loppumatka piti kiivetä portaita ja sen jälkeen piti kiivetä erilaisia rappusia ja kalliopolkuja.
Tässäpä oli monta kuvaa tuosta hienosta kohteesta. Päivä oli kovasti lämmin ja aurinkoinen, ja vesipulloa piti kantaa mukana. Ennen ja jälkeen kiipeämisen kävin tutustumassa paikalliseen vessaan, tällä kertaa vähän maalaisempaan vessojen edustajaan. Ovet olivat vain oviaukot, ja hyvä niin. Plussaa oli ehdottomasti ilmavuus ja se, että mihinkään ei tarvinut koskea. Kevyt tuulihan puhalsi koko ajan koko rakennelman läpi. Näinpä käynnistä jäi positiivinen kokemus ja rohkeuttani kehuttiin. Jossain vähemmän korkealla sijaitsevassa paikassa tulos olisi voinut olla toinen.
Paluumatkalla kierrettiin vielä karamelliraitavuorien kautta. Tässä pari kuvaa niistäkin. Kiipeilemään mentyä kävi ilmi, että nuo vuoret eivät olleetkaan kiveä, vaan savikokkarepintaisia kukkuloita. Luotien näköisiä kummallisia juttuja löytyi maan pinnalta pilvin pimein. Kotiin tultua ne tunnistettiin ikivanhojen mustekala-olioiden fossiileiksi. Kivettyneiltä eloperäisiltä asioilta ne kyllä näyttävätkin. Maastavienti ei varmaankaan ollut kiellettyä.
Ihan ylhäällä oli pyhiinvaeltajien kohde, pieni koppi rukoilemista varten. Matkan varrella tuolla kallioiden lomassa istui myös useita ihmisiä, jotka olisivat ottaneet vastaan kolikoita ja toivottelivat taivaallista hyväksyntää käynnillemme.
Me pääsimme autolla melko lähelle, mutta ei kuitenkaan näin lähelle kuin tämä Niva. Loppumatka piti kiivetä portaita ja sen jälkeen piti kiivetä erilaisia rappusia ja kalliopolkuja.
Tässäpä oli monta kuvaa tuosta hienosta kohteesta. Päivä oli kovasti lämmin ja aurinkoinen, ja vesipulloa piti kantaa mukana. Ennen ja jälkeen kiipeämisen kävin tutustumassa paikalliseen vessaan, tällä kertaa vähän maalaisempaan vessojen edustajaan. Ovet olivat vain oviaukot, ja hyvä niin. Plussaa oli ehdottomasti ilmavuus ja se, että mihinkään ei tarvinut koskea. Kevyt tuulihan puhalsi koko ajan koko rakennelman läpi. Näinpä käynnistä jäi positiivinen kokemus ja rohkeuttani kehuttiin. Jossain vähemmän korkealla sijaitsevassa paikassa tulos olisi voinut olla toinen.
Paluumatkalla kierrettiin vielä karamelliraitavuorien kautta. Tässä pari kuvaa niistäkin. Kiipeilemään mentyä kävi ilmi, että nuo vuoret eivät olleetkaan kiveä, vaan savikokkarepintaisia kukkuloita. Luotien näköisiä kummallisia juttuja löytyi maan pinnalta pilvin pimein. Kotiin tultua ne tunnistettiin ikivanhojen mustekala-olioiden fossiileiksi. Kivettyneiltä eloperäisiltä asioilta ne kyllä näyttävätkin. Maastavienti ei varmaankaan ollut kiellettyä.
(Klikkaamalla kuvia saat ne näkymään suurempina.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
