Syökää ja juokaa!

Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne. (Nehemia 8:10)

Päivän raamatunpaikka huvikseen. Tuo on kiva kohta. Juhlapäiviä on hyvä olla ja niistä kuuluu iloita. En sitten tiedä, onko vappu niin suuri juhla, mutta kyllä meillekin on tänään ostettu simaa. Ennen simanjuojaisia pitäisi kuitenkin vielä tehdä töitä. Iloista toukokuun alkua kaikille!

Ristin tietä näin...

Aloin lukemaan Jan Guilloun kuuluisaa trilogiaa Arn temppeliritarista. Tie Jerusalemiin on ensimmäinen osa. Se oli minulla matkalukemisena, jota en kuitenkaan matkan aikana ehtinyt aloittaa. Nyt sitä on kumminkin mukava lukea ja se on kirjoitettu aika kivalla tyylillä. Tässä pari erillistä katkelmaa:

"Paistinkääntäjät olivat alkaneet tarjoilla pehmeintä ja nopeimmin kypsynyttä lihaa pitkäntalon kahden osaston välisestä paistohuoneesta, mureita sianporsaita ruokahalun herättämiseksi. Sitten seuraisi tuhdimpaa särvintä, vasikkaa, lampaita ja nuoria villisikoja sekä karkeaa tummaa leipää niille, jotka eivät pitäneet uudesta valkoisesta leivästä. Olutta kannettiin sisään runsaasti, sekä vahvaa ja maustamatonta että sellaista, jota annettiin naisille ja lapsille, hunajalla ja katajanmarjoilla säväytettyä."

"Mutta englantilaiset olivat juuttuneet Portugaliin. Siellä he piirittivät Lissabonia, jota tosin oli vaikea pitää Jerusalemin veroisena. Se oli kuitenkin muslimien hallussa. Neljän kuukauden jälkeen he lupasivat puolustajille vapaan poistumisen, varuskunta antautui ja sen jälkeen kristityillä oli kädet täynnä työtä, kun he ristiinnaulitsivat, nylkivät ja paloittelivat, mestasivat ja polttivat, raiskasivat ja ryöstivät Jumalan nimessä ja oman sielunsa iankaikkiseksi autuudeksi. Sen jälkeen englantilaiset olivat saaneet kyllänsä Pyhästä Sodasta ja palasivat kotiinsa..."

Keltaiset

Tänään on mukava päivä. Näin kevään ensimmäiset leskenlehdet ja ulkoilma oli ihanaa. Mieli oli kävellessä suunnilleen yhtä kevyt kuin tarvittava vaatetuskin.

Kauniilla ilmalla on vaikea murehtia. Eikä minulla oikeastaan mitään murheita olekaan. Ainakaan tänään.

Matkalla liekkien maassa - päivä 1

Aamulla heräsimme ja totesin nähneeni outoja unia liekkien maasta. Meille oli annettu oma huone ja meille annettiin aamupalaa, joka maistui hyvälle vaikkakin leipä oli kuulemma vanhaa. Lähdimme pienelle kävelylle ja huomasimme, että oli melko lämmin ilma. Näimme sankarihautausmaan, joukkomurhissa kuolleiden muistokujan ja muuta sellaista. Katselimme mäen päältä kaupunkia ja tornitaloja ja maailman suurinta lippua. Alue oli yllättävän vihreää ja miellyttävää. Kävelimme ja meinasin nääntyä helteeseen.

Myöhemmin lähdettiin autoretkelle katsomaan mutatulivuoria. Tie kulki läheltä merta. Liikenne oli aika mielenkiintoista, mutta kuskimme tuntui omaksuneen liikennekulttuurin oikein hyvin. Tieltä poikettiin vihertäville kukkuloille ja ajettiin ylös mäen päälle mutatulivuoripaikkaan.

Mutatulivuoret kuplivat mutakuplia ja jotkut valuivat vähän mutaa. Valumajälkiä oli nähtävissä paljonkin, joskus olivat nämä kasat purkautuneet varmaan aktiivisemminkin. Mutatulivuoriin ei saanut astua, koska niihin olisi kuulemma voinut upota, että humps vain. Se ei olisi ollut kivaa.

Siellä oli myös pari matalaa lampea, joissa vesi kupli ja kiehui ja virtasi kovasti. Muta oli halkeillut kauniiksi mosaiikiksi, toisin paikoin aika pehmeäksi.

Kyltissä luki jotain, mistä emme saaneet selvää.

Auton luona syötiin piknik-ruoka, grillattua kanaa ja tosihyvää valkoista juustoa ja leipää. Kana oli kuulemma mauttominta mitä ikinä, mutta meihin se meni ihan täydestä. Tässä vaiheessa aloin ihmetellä, miten kaikki ruoka voi täällä olla niin hyvää.

(Klikkaamalla saat kuvia suuremmiksi.)

Matkalla liekkien maassa - päivä 0

Lentokenttää kohti lähdettiin autoilemaan minun vanhempieni luota maanantaiaamuna 9.4. Matkalla kentälle satoi lunta. Helsinki-Vantaalla vesipullo maksoi 3€ ja lohi-kolmioleipä 6,10€. Jälkimmäinen oli kyllä niin hyvää, että en katunut, mutta en myöskään raaskinut ostaa toista.

Lento Istanbuliin oli melkein tunnin myöhässä, mutta meistä se oli aika pientä. Ja turkkilainen lentoyhtiö tarjosi ensimmäisellä lennolla niin hyvää lentokoneruokaa, etten ole ennen saanut. Istanbulista lähdettiin kohti määränpäätä pimeän aikaan, ja katseltiin ikkunasta upean näköistä valomerta. Siinä oli kyllä valoista päätellen aika iso kaupunki. Valot vaan jatkuivat ja jatkuivat.

Seuraavalla lentokentällä joskus keskellä yötä huomasimme, että laukut tulivat kuin tulivatkin. Siellä oli myös ystävä vastassa ja pääsimme autolla hänen kotiinsa, näimme autosta ensimmäiset nähtävyydet, annoimme perillä ruisleivät ja tunsimme itsemme oikein tervetulleiksi.

Kotona

Kotona ollaan hienon matkan jälkeen. Eilen tulimme kotiin, ja tänään pidän toipumispäivää. Se on tarpeen etenkin kun paluumatkayö meni unien kannalta vähän plörinöiksi. Kotimatka kesti 17 tuntia ystävien kotiovelta meidän kotiovelle. Perille kuitenkin pääsimme laukkuinemme ja matkamuistoinemme ja yhtenä kappaleena kumpikin.

Reissu oli kovasti onnistunut ja mukavaa oli. Ajattelin tehdä siitä selkoa matkapäiväkirjan tapaisesti ja kuvien kera joskus lähiaikoina.

6 yötä seikkailuun

Kohta alkaa jo jännittää. Tai sitten se alkoi jo eilen. Tänään juttelin skypeitse tulenlieskojen maassa asuvaisten kanssa. Kuulostaa siltä, että ensi viikosta on tulossa ikimuistoinen ja aikakaan ei ehkä ehdi tulla pitkäksi. Jälkimmäisen päättelin mm. lausahduksesta "Pakatkaa urheiluvaatteita mukaan. Pojat haluavat pelata teidän kanssa lentopalloa ja koripalloa ja jalkapalloa ja sulkapalloa..." Tai jotenkin noin se meni. Paikallista maastoakin päästäneen ihailemaan, ja ehkä jopa niitä tulenlieskojakin.

Unohti pukeutua

Elämä tuntuu nyt menevän ihan sairastamiseksi. Viime viikonloppuna hyökkäsi flunssa, ja olin sitten alkuviikolla pois töistä. No ei se mitään, mutta eilen taisin mennä ulos liian vähissä varusteissa. Tuuli oli ihan jäätävä, vaikka ikkunasta katsoen auringon piti paistaa. Nyt olen sitten taas kipeänä. Tämän piti olla se viikonloppu, kun saan kaikenlaista tehtyä kotona. Ja töissä piti saada kaikenlaista tehtyä ennen lomaa.

Mutta minkäs teet. Ja olisihan niitä huonompiakin hetkiä sairastamiselle. Kuten viikon päästä.