Ylpeys käy lankeemuksen edellä ja etenkin ruuanlaitossa. Eilen tein sitten toista annosta imellettyä perunalaatikkoa ja ajattelin, että tarjoan sitä viikon päästä vanhemmillenikin. Se meni ihan hyvin melkein loppuun asti, mutta loppu oli ilmeisesti hieman liian myöhään illalla. Ajattelin ensin ottaa sen pois uunista imeltymästä, mutta sitten tuumasin valvovani kumminkin jonkin aikaa ja laitoin kattilan takaisin sinne ja uunin päälle... Onneksi alkoi väsyttää jo aika pian sen jälkeen. Kun meinasin ottaa kattilan ulos, ehkä reilun puolen tunnin päästä ja paljain käsin tietysti, niin sormet meinasivat palaa... onneksi koskin vaan siihen muoviseen kahvaan, joten ei tullut pahemmin vahinkoja. Mutta sitten huomasin, että uuni on ollut 175 asteessa eikä 75 asteessa, joten mössökin oli sitten melko höyryävää. Nyt en sitten oikein tiedä menikö se pilalle vaiko eikö. Kun olin lykännyt siihen maidon ja muut ainekset, niin se maistui kuitenkin taas ihan normaalille. Joten ei siinä sitten mitään, pakastin sen ja nyt sitten mietin milloin sitä uskaltaisi yrittää (jatkaa) paistaa.
Huomenna ajattelin yrittää karjalanpaistin valmistusta. En ole koskaan tehnyt sitä, mutta sen ei kai pitäisi olla kamalan vaikeaa... En sitten tiedä, pitäisikö pitää vähän taukoa. Minusta tuntuu, että olen vaan hössöttänyt ja siivonnut jälkiä suurimman osan loman ajasta. Vaikka on kai tässä ehtinyt rentoutumaankin välillä.
Illalla tulee meille muutamia kavereita pelaamaan lautapelejä. Sitten mennään varmaan vielä katsomaan rakettejakin porukalla. Ehkä se on mukavaa vaihtelua useihin viime vuosiin, jolloin ollaan fiilistelty puolison kanssa kahdestaan kotosalla. Sekin on kyllä ollut mukavaa, vaikkakaan puolisoa en ole joka kerta saanut raahattua ulos asti.
Pirpana toivottaa onnellista uutta vuotta kaikille!
maanantai 31. joulukuuta 2012
perjantai 28. joulukuuta 2012
Saavutuksia
Meillä selvittiin taas joulusta. Mökki ei palanut eikä sauna, eikä kukaan tukehtunut kinkkuun eikä unohtunut lumihankeen. Ja mikä tärkeintä, oltiin melkein kuin kiltit lapset sulassa sovussa kaiken aikaa.
Kaksi yötä olimme minun vanhempien luona joulunvietossa ja sitten tulimme puolison kanssa joulupäivän iltana kotiin sitä jatkamaan. Mukavinta oli tällä kertaa joulusauna ja lumihangessa käynti. Isä ja isoveli aina lämmittävät saunan niin kuumaksi, että oli mukava hakea piristystä ulkopuolelta. Siinä vaiheessa minä aloin olla oikein tyytyväinen omaan jouluuni. Saunan lisäksi oli tietysti joulukuusi ja kinkkua ja lahjoja ja tunnelmoimista. Vanhempien kuusi tuoksui hyvin vahvasti saunavihdoille, mikä tuntui aluksi varsin merkilliseltä. Kotiinkin oli ihan mukava palata kun meillä oli kotonakin kuusi ja kinkkua ja kynttilöitä.
Olin vähän huolissaan, miten saamme oman kuusikiloisen kinkkumme syötyä, kun jouduimme jättämään sen jääkaappiin odottamaan melkein kolmeksi päiväksi. Mutta ei se kyllä sitten mikään ongelma ollutkaan, nimittäin se loppui jo eilen aamulla. Nyt on sitten toinen ihan pieni uunissa. Sen paistumisessa menee ihan tajuttoman kauan, vaikka se on niin pieni.
Hieno tapahtuma ennen joulua oli se, kun minun imelletty perunalaatikkoni onnistui täydellisesti ensimmäistä kertaa. Syötävää on tullut ennenkin vaikka ei suinkaan joka kerta, mutta nyt se ihan oikeasti imeltyi. Tämä oli meidän kymmenes joulu yhdessä, joten aika pitkään on tullut tuota perunalaatikon tekoa yritettyä, vaikka en nyt ihan muistakaan teinkö sitä jo heti ensimmäisenä vuonna. Koitin anopiltakin joskus kysellä ohjeita, mutta jotenkin niistä ei sitten tullut paljon apua, vaikka hän tekeekin itse tosi hyviä laatikoita. Ilmeisesti hän ei oikein tiedä miten hän sen tekee. Kuten olen kertonut niin pari vuotta sitten onnistuin löytämään kumminkin netistä nämä yksityiskohtaiset ohjeet, ja nyt jopa osasin tehdä niiden mukaan ja tulos oli hyvä. Tein ehkä kaksi asiaa eri lailla tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Ensinnäkin kun mössö oli uunissa imeltymässä, peitin sen kannella ja vain kannella eikä millään eristysliinoilla. Toisekseen imelsin yön yli joten kävin hämmentämässä juttua vain noin kolmen tunnin välein. Nämä oliavat varmaan hyviä asioita, koska sitten mössön lämpötila tuli korkeammaksi ja se imeltyi paremmin. Uunin vipu oli noin 75 asteessa jolloin uunimittari oli tuon kolmen tunnin aikana kivunnut noin 62 asteeseen, samoin kuin soseen lämpotilakin kinkkumittarilla koeteltuna. Sellainen mössöön jätettävä kinkkumittari olisi kyllä oiva apuväline tässä, niin että uunin luukkua ei tarvitsisi turhaan aukoa. Mutta oli miten oli, nyt minä sitten osaan tehdä sitä kunhan en unohda miten se tehtiin. Tarkoitus olisi yrittää tehdä vielä toinen kattilallinen tässä vuoden loppupäivinä, kun perunoitakin on kaapissa odottamassa.
Kaksi yötä olimme minun vanhempien luona joulunvietossa ja sitten tulimme puolison kanssa joulupäivän iltana kotiin sitä jatkamaan. Mukavinta oli tällä kertaa joulusauna ja lumihangessa käynti. Isä ja isoveli aina lämmittävät saunan niin kuumaksi, että oli mukava hakea piristystä ulkopuolelta. Siinä vaiheessa minä aloin olla oikein tyytyväinen omaan jouluuni. Saunan lisäksi oli tietysti joulukuusi ja kinkkua ja lahjoja ja tunnelmoimista. Vanhempien kuusi tuoksui hyvin vahvasti saunavihdoille, mikä tuntui aluksi varsin merkilliseltä. Kotiinkin oli ihan mukava palata kun meillä oli kotonakin kuusi ja kinkkua ja kynttilöitä.
Olin vähän huolissaan, miten saamme oman kuusikiloisen kinkkumme syötyä, kun jouduimme jättämään sen jääkaappiin odottamaan melkein kolmeksi päiväksi. Mutta ei se kyllä sitten mikään ongelma ollutkaan, nimittäin se loppui jo eilen aamulla. Nyt on sitten toinen ihan pieni uunissa. Sen paistumisessa menee ihan tajuttoman kauan, vaikka se on niin pieni.
Hieno tapahtuma ennen joulua oli se, kun minun imelletty perunalaatikkoni onnistui täydellisesti ensimmäistä kertaa. Syötävää on tullut ennenkin vaikka ei suinkaan joka kerta, mutta nyt se ihan oikeasti imeltyi. Tämä oli meidän kymmenes joulu yhdessä, joten aika pitkään on tullut tuota perunalaatikon tekoa yritettyä, vaikka en nyt ihan muistakaan teinkö sitä jo heti ensimmäisenä vuonna. Koitin anopiltakin joskus kysellä ohjeita, mutta jotenkin niistä ei sitten tullut paljon apua, vaikka hän tekeekin itse tosi hyviä laatikoita. Ilmeisesti hän ei oikein tiedä miten hän sen tekee. Kuten olen kertonut niin pari vuotta sitten onnistuin löytämään kumminkin netistä nämä yksityiskohtaiset ohjeet, ja nyt jopa osasin tehdä niiden mukaan ja tulos oli hyvä. Tein ehkä kaksi asiaa eri lailla tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Ensinnäkin kun mössö oli uunissa imeltymässä, peitin sen kannella ja vain kannella eikä millään eristysliinoilla. Toisekseen imelsin yön yli joten kävin hämmentämässä juttua vain noin kolmen tunnin välein. Nämä oliavat varmaan hyviä asioita, koska sitten mössön lämpötila tuli korkeammaksi ja se imeltyi paremmin. Uunin vipu oli noin 75 asteessa jolloin uunimittari oli tuon kolmen tunnin aikana kivunnut noin 62 asteeseen, samoin kuin soseen lämpotilakin kinkkumittarilla koeteltuna. Sellainen mössöön jätettävä kinkkumittari olisi kyllä oiva apuväline tässä, niin että uunin luukkua ei tarvitsisi turhaan aukoa. Mutta oli miten oli, nyt minä sitten osaan tehdä sitä kunhan en unohda miten se tehtiin. Tarkoitus olisi yrittää tehdä vielä toinen kattilallinen tässä vuoden loppupäivinä, kun perunoitakin on kaapissa odottamassa.
perjantai 21. joulukuuta 2012
Merkittävä päivä
Tänään oli talvipäivänseisaus eli vuoden lyhyin päivä. Paljon ennen auringonnousua joskus puoli viideltä taivas oli aivan vaaleanpunainen ja lumiset puut sitä vasten erittäin kauniita. Sain siinä vaiheessa laitettua joulukinkun jääkaappiin. Paistaminen kun meni vähän pitkäksi tällä kertaa. Ehkä olisi pitänyt suunnitella asia vähän tarkemmin. No, ei se mitään, nukuin vain vähän yli puolen päivän ja ehdin kuin ehdinkin kävelylenkille vielä valoisan aikaan ihmettelemään lyhyttä mutta hyvin valkoista päivää.
Kuten kaikki varmaan jo tietävätkin, niin tänään alkoi myös maya-intiaanien ajanlaskussa uusi aikakausi. Tai jotakin sen suuntaista juttua olen kuullut. Partiolaisten joulukalenterissa oli tämän päivän luukku kuunsirpin kohdalla ja odotin mielenkiinnolla, että mitä sen takaa paljastuu. No, sieltä löytyi kuumailmapallo tuoden lisää tonttuja paikalle. Mitäpäs muutakaan.
Puolisolla alkoi tänään joululoma ja nyt olemme sitten molemmat lomalla. Mukavaa. Sunnuntaina olisi tarkoitus lähteä minun vanhempien luo pariksi päiväksi joulua viettämään. Isoveli on siellä myös. Ennen lähtöä olisi kyllä vielä aika paljon tekemistä. Olin jo viime yönä tarpeeksi väsyneenä päättänyt, että perunalaatikot jäävät tänä vuonna tekemättä, mutta en tässä jalossa päätöksessä varmaan pysty pysymään. Tänään kun tuli ostettua vielä paremmanlaatuisia perunoita sitä varten. Kai se on sitten taas huomenna kokeiltava onneani. Sen lisäksi pitää pakata lahjoja ja ottaa kuusi sisään ja koristella se (vaikka ei kai se mitenkään pakollista ole kun kuusi on ihan kaunis sellaisenaankin ja mikä tärkeintä, se tuoksuu). Jotain kotitöitä pitää harrastaa ja sitten vielä kaupassakin käydä, mutta ehkäpä puoliso voi tehdä sen. Hän kun meinaa joka tapauksessa lähteä vielä jouluostoksillekin. Eli sellaista tohinaa täällä meillä. En ole vielä osannut siitä luopuakaan.
Kuten kaikki varmaan jo tietävätkin, niin tänään alkoi myös maya-intiaanien ajanlaskussa uusi aikakausi. Tai jotakin sen suuntaista juttua olen kuullut. Partiolaisten joulukalenterissa oli tämän päivän luukku kuunsirpin kohdalla ja odotin mielenkiinnolla, että mitä sen takaa paljastuu. No, sieltä löytyi kuumailmapallo tuoden lisää tonttuja paikalle. Mitäpäs muutakaan.
Puolisolla alkoi tänään joululoma ja nyt olemme sitten molemmat lomalla. Mukavaa. Sunnuntaina olisi tarkoitus lähteä minun vanhempien luo pariksi päiväksi joulua viettämään. Isoveli on siellä myös. Ennen lähtöä olisi kyllä vielä aika paljon tekemistä. Olin jo viime yönä tarpeeksi väsyneenä päättänyt, että perunalaatikot jäävät tänä vuonna tekemättä, mutta en tässä jalossa päätöksessä varmaan pysty pysymään. Tänään kun tuli ostettua vielä paremmanlaatuisia perunoita sitä varten. Kai se on sitten taas huomenna kokeiltava onneani. Sen lisäksi pitää pakata lahjoja ja ottaa kuusi sisään ja koristella se (vaikka ei kai se mitenkään pakollista ole kun kuusi on ihan kaunis sellaisenaankin ja mikä tärkeintä, se tuoksuu). Jotain kotitöitä pitää harrastaa ja sitten vielä kaupassakin käydä, mutta ehkäpä puoliso voi tehdä sen. Hän kun meinaa joka tapauksessa lähteä vielä jouluostoksillekin. Eli sellaista tohinaa täällä meillä. En ole vielä osannut siitä luopuakaan.
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Tosi rakkautta
Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin? Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Saarn.4:9-12
Saarnaajan kirja on ollut jo jonkin aikaa lukuohjelmassa. Edistyy hitaasti, mutta varmasti. Minusta tuo kuvaus kahdesta yhdessäkulkijasta on aika kaunis. Tällä kertaa se ei tuntunut liian kuluneelta. Sitäpaitsi se on helposti sovellettavissa omalle kohdalle, kun katselee viimeisiä yhdeksää ja puolta vuotta taaksepäin. Niistä voin olla kiitollinen.
Romaanien puolesta luen nyt Myrskyluoto-kirjoja ja ensimmäinen osa on Tie Myrskyluodolle. Se on ihan mukavaa luettavaa tähän joulunalusaikaan. Kertoo vanhoista ajoista. Ehkä se ei ole liian surullinenkaan, tai ainakin toivon niin. Ensimmäinen osa on pian lopussa. Liput on varattuna teatteriesitykseen viides tammikuuta, joten sitä ennen pitää ehkä lukea vielä muutama noista kirjoista.
Saarnaajan kirja on ollut jo jonkin aikaa lukuohjelmassa. Edistyy hitaasti, mutta varmasti. Minusta tuo kuvaus kahdesta yhdessäkulkijasta on aika kaunis. Tällä kertaa se ei tuntunut liian kuluneelta. Sitäpaitsi se on helposti sovellettavissa omalle kohdalle, kun katselee viimeisiä yhdeksää ja puolta vuotta taaksepäin. Niistä voin olla kiitollinen.
Romaanien puolesta luen nyt Myrskyluoto-kirjoja ja ensimmäinen osa on Tie Myrskyluodolle. Se on ihan mukavaa luettavaa tähän joulunalusaikaan. Kertoo vanhoista ajoista. Ehkä se ei ole liian surullinenkaan, tai ainakin toivon niin. Ensimmäinen osa on pian lopussa. Liput on varattuna teatteriesitykseen viides tammikuuta, joten sitä ennen pitää ehkä lukea vielä muutama noista kirjoista.
maanantai 17. joulukuuta 2012
Huomenta Suomi
Tänään on ensimmäinen lomapäivä, jos viikonloppua ei lasketa. Alan melkein tuntea olevani taas hereillä. Loppuviikko matkalta paluun jälkeen meni vähän kuin sumussa, kun töissä piti tehdä kaikenlaista ja vielä reissata lisääkin. Oikeastaan oli melko huono olo monta päivää. Mutta sain perjantaina työelämän siihen pisteeseen, että nyt voin olla tyytyväisin mielin lomalla. Ja olen jo nukkunut muutamia öitä oikein hyvin, joten mielialakin alkaa vastata vähän lomamieltä.
Huomenna äiti ja isä tulevat kylään ja tuovat meille joulukuusen. Ovat kyllä aika kilttejä, kun lähtevät tänne asti sitä taas tuomaan. Sen jälkeen aion leipoa joulupiparit. Eiköhän sillä tavalla pääse viimeistään myös joulunalustunnelmaan.
Huomenna äiti ja isä tulevat kylään ja tuovat meille joulukuusen. Ovat kyllä aika kilttejä, kun lähtevät tänne asti sitä taas tuomaan. Sen jälkeen aion leipoa joulupiparit. Eiköhän sillä tavalla pääse viimeistään myös joulunalustunnelmaan.
lauantai 1. joulukuuta 2012
Mökit matkalla
Ensimmäinen luukku on avattu ja joulukortit vein jo postilaatikkoon. Joulukuun aloitustunnelmaan kai sopii mennä pienelle kävelylle lumisateeseen joulukortteja kantaen. Yleensä en lähetä niitä ihan näin aikaisin, mutta koska ne olivat jo valmiina, niin ei kai sitä viimeistä mahdollista postituspäivää tarvitse odottaa. Sitä paitsi poistun maasta huomenna. Puoliso olisi varmaan muistanut viedä joulukortit, mutta en laskenut sen varaan.
Onpa mukavaa, että talvi tuli jo. Pakkasta on nyt ehkä reilut 10 astetta ja illalla alkoi lopulta lumisade täälläkin. Näillä näkymin talvi on täällä vielä silloinkin kun tulen matkalta. Ja toivottavasti vielä muutamia kuukausia sen jälkeenkin.
Nousevan auringon maasta tuli viestiä, että siellä näemme todennäköisesti paljon värikkäitä jouluvaloja. Lunta siellä ei ole, mutta yöllä voi mennä pakkasenkin puolelle. Silloin olen toivottavasti turvallisesti hotellihuoneessa peiton alla. Kun tämä ja seuraava työmatka on tehty, niin sitten onkin joululoma. Eli oikeastaan jo joulu.
Onpa mukavaa, että talvi tuli jo. Pakkasta on nyt ehkä reilut 10 astetta ja illalla alkoi lopulta lumisade täälläkin. Näillä näkymin talvi on täällä vielä silloinkin kun tulen matkalta. Ja toivottavasti vielä muutamia kuukausia sen jälkeenkin.
Nousevan auringon maasta tuli viestiä, että siellä näemme todennäköisesti paljon värikkäitä jouluvaloja. Lunta siellä ei ole, mutta yöllä voi mennä pakkasenkin puolelle. Silloin olen toivottavasti turvallisesti hotellihuoneessa peiton alla. Kun tämä ja seuraava työmatka on tehty, niin sitten onkin joululoma. Eli oikeastaan jo joulu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
