Kesä on, on kesä

Tämä päivä meni taas vaihtelun vuoksi työmatkalla. Aamupäivällä palaveerattiin ja iltapäivällä risteiltiin aurinkoisella järvellä. Matkat menivät torkkuessa kaverin auton takapenkillä. Ihan mukava reissu siis, ei kovin rasittava tai mitään. Kuitenkin oli mukava huomata, että seuraavaa matkaa ei ole vielä merkittykään kalenteriin. Ehkäpä en työmatkaile lähiaikoina...ainakaan kovin paljoa. Voisin ottaa ihan mielellään vähän lomaa matkoista. Ehkäpä kaikki ovat kesälomalla, ja kokouksia ei ole niin paljoa. Kuulostaa rentouttavalta.

Minun olisi hyvä tiedostaa pari asiaa. Ensinnäkin se, että huomenna on kesäkuu. Kesä ei siis enää ole edessäpäin, vaan se on nyt. Siis nyt on kesä. Ja toinen juttu on, että kesälomani on tulossa. Se alkaa 6 tai 7 viikon päästä. Huomenna voin sitten miettiä töissä, mitä kaikkia töitä pitää ehtiä tehdä ennen lomaa. Nyt voin miettiä vaikka sitä, mitä tekisin juhannuksena. Mitä voisin tehdä juhannuksena? En minä vaan tiedä.

Vaaleanvihreä paikka

Löysin metsää. Metsäkone oli tehnyt polun minua varten rantatieltä ylös rinteeseen. Mäen päällä metsäkaistale jatkui taloalueiden välissä. En tiennytkään, että siellä oli niin paljon metsää. Tai ei sitä nyt kovin paljon ollut, mutta metsää se oli kuitenkin. Eikä ketään tullut vastaan. Siellä oli jopa kiva kivi istumista varten. Taidan mennä toistekin.

Joki

Toukokuu on mennyt kovin äkkiä. Blogissakaan ei ole monia kirjoituksia, mistä voisi päätellä etten ole ajatellut paljon mitään. Ja ehkä se onkin niin. Aika vain rientää.

Tarussa sormusten herrasta Aragorn sanoo, että aika virtaa kevääseen, jossa ei ole paljon toivoa. Aika kauniisti ja surullisesti sanottu. Virtaaminen tuntuu kuvaavan aikaa ihan hyvin. Aika virtaa kuin joki, vain yhteen suuntaan. Töissä minä tutkin veden virtausta järvissä. Se virtaa sinne tänne. Toisin kuin aika, joka virtaa vain eteenpäin ja sitäpaitsi aina samalla nopeudella. Onpas vääjäämätöntä.

No, minulla ei ole syytä olla yhtä surullinen kuin Aragornilla. Siis tulevaisuudessahan on paljonkin toivoa. Tai niin ainakin uskon. Toivottavasti en siis ole yhtä surullinen kuin Aragorn.

Pilvistyy

Kylläpäs väsyttää. Minulla olisi ollut juuri nyt mahdollisuus olla harjoittelemassa frisbeegolfia, mutta en jaksanut lähteä liikkeelle. Joskus toiste sitten. Ehkä tämä ei ole kesän viimeinen kaunis päivä, vaikka huomiseksi onkin luvattu sadetta. Nyt täytyi valita koti-ilta.

Koti-illan voi kuluttaa ainakin esimerkiksi kirjaa lukemalla. Aloitin juuri Connie Willisin Tuomiopäivän kirjaa. Se vaikuttaa jännittävältä. Ainakin tarina sai heti mukaansa. Tulevaisuuden opiskelijatyttö lähetetään aikakoneella keskiajalle ja kaikki ei ilmeisesti tule menemään ihan suunnitelmien mukaan. Ainakin tytön oppi-isä pelkää pahinta tai vieläkin pahempaa. Olen nyt menossa luvussa neljä. Aikamatkailija on siinä jo päässyt perille johonkin aikaan ja paikkaan. Mihin, siitä ei ole oikein selvyyttä. Matkan on tarkoitus kestää kaksi viikkoa, mutta kirja on kyllä aika paksu. Ehkä siitä tulee pidempikin reissu.

Jossain arvostelussa vihjattiin sen verran, että ruttotaudin jalkoihinhan se Tuomiopäivän kirja vie. Luin joitain vuosia sitten jonkun toisenkin kirjan rutosta Englannissa. Se oli aika vaikuttava tarina myöskin. Joku mies piti päiväkirjaa ja mietti, miten voisi suojautua taudilta. Harmittaa vain, kun en muista kirjan nimeä tai mitään. Ilmeisesti pitäisi pitää kirjaa, että mitä kirjoja lukee. Ainakin merkittävistä kirjoista.

Kaupunkielämää

Viikonloppu meni oikein kesäisesti. Aurinko paistoi ja nurmikolla tuli lojuttua jonkin verran. Lisäksi kokeilin frisbeegolfia toisen kerran. Se oli ihan mukavaa. Täytyy ehkä jatkaa kokeiluja. Ensimmäinen testi tapahtui uudenvuodenpäivänä, jolloin olosuhteet olivat jokseenkin erilaiset kuin nyt. Lunta oli vajaat puoli metriä, joten hangessa pääsi mielin määrin kahlailemaan. Nyt piti välttää heittämästä vesiesteeseen tai kurakkoon ja varoa, ettei nenä pala auringossa.

Korkkasimme illalla myös suosikkitv-sarjani uuden kauden. Lähes kaikki sen jaksot on kerätty valmiiksi koneelle. Ei siis tarvitse jäädä pidemmäksi aikaa jännittämään, jos tapahtuvat jäävät jännään kohtaan. Niin käy tässä sarjassa joka jakson lopussa. Katsoimme eilen illalla 4 jaksoa ja tänään aamupäivällä 2. Kohta ne varmaan loppuvat kesken. Jaksoja on yhteensä 24. Tapahtumat kestävät yhteensä 24 tuntia ja ne ovat mahdottoman jännittäviä.

Ensi viikosta on tulossa aika kiireinen sisältäen paljon töitä ja iltaohjelmaa ja yhden työmatkan pääkaupunkiseudulle. Tällä kertaa lähdetään reissuun jo edeltävänä iltana eikä aamulla kello viisi. Tämä vain ja ainoastaan yöunien ja päiväpirteyden takia. Kannatan suunnitelmaa.

Aikamatkoja

Eilen kävimme kullan kanssa elokuvissa ja katsoimme Robin Hoodin. Se oli niin mukavaa. Tämä oli juuri sellainen elokuva, millaisista tykkään. Jonnekin hamaan keskiaikaan tai kauemmas sijoittuva tarina, upeat maisemat, ratsulla hätiin tuleva uljas sankari ja tarpeeksi hyvä juoni takaavat minun tyytyväisyyteni joka kerta.

Tänään oli sitten vapaapäivä ja käytin sen siivoukseen. Itseasiassa oli ihan mukavaa, kun oli kerrankin tarpeeksi aikaa siivota. Ja energiaa. Sain aikaiseksi jopa luututa saunan lattian, mitä ei ihan kovin usein tapahdu. Sen jälkeen ehdin käydä ulkona ja huomata, että ilma oli melkein painostavan hiostavan lämmin. Ja lehdet kasvavat vauhdilla. Nyt on kesä.

Illalla pelattiin vielä pari lautapeliä kolmen hengen voimin. Viime aikoina ei ole tullut kovin paljon pelailtua. Omat pelit eivät oikein maistu enää kaksinpeleinä, ne on koluttu tavallaan loppuun. Tänään pelattiin Ingenious ja keskiaikaan sijoittuva Puerto Rico. Ingenious on ihan kiva, siinä pitää laittaa palikoita laudalle ja kerätä joka värisiä pisteitä tasatahtiin. Voitin sen, vaikka se taisi olla enemmänkin vahinko. Puerto Rico on yksi suosikkilautapeleistäni, mutta en yleensä oikein pärjää siinä. Kokonaisuus ei pysy hallussa. Pitäisi sekä rakentaa peltoja ja saada ne kasvamaan, myydä peltojen tuotteita ja toimittaa niitä laivoille, kerätä rahaa ja rakentaa uusia rakennuksia. Ja kaiken pitäisi tapahtua yhtä aikaa sopivassa suhteessa häiriten samalla vastustajien puuhia. On se vaikeaa. Ei ole helppoa olla uudisasukas valtameren takana. Varsinkin jos toiset uudisasukkaat ovat viisaampia.

Kesäsateet

Ikkunan takana olevassa koivussa on näkynyt vihreää jo muutaman päivän ajan. Se taitaa olla lisääntymässäkin. Kesä on siis ihan kohta. Sadekaan ei haittaa tässä vaiheessa, koska se kerran saa vihreän määrän lisääntymään ulkona. Sitä paitsi ilma tuoksuu mukavan raikkaalta. Kevään tulo pääsi kyllä taas yllättämään minut. Jotenkin on niin vaikea uskoa, että kesä muka on nyt jo ihan nurkan takana. Mutta siellä se vaan on.

Kesävaatteet voisi siis kaivella esiin jossain vaiheessa. Minun pitäisi kai myös kokeilla, mahdunko niihin enää. Valitettavasti vähäliikuntainen talvikausi on aiheuttanut pientä epävarmuutta tästä. Ehkä nämä lisähuolet kuitenkin alkavat karista pois nyt, kun pyöräilykausikin kerran on käynnissä.

Ikkunatkin pitäisi pestä. Vaikka en hyvä kodinhoitaja olekaan, niin sen äiti ainakin onnistui opettamaan minulle, että ikkunat pitäisi pestä keväällä ja syksyllä. No, jos pesisi ainakin ulkopuolet jossain vaiheessa. Kevätsiivous taitaa jäädä tälläkin kertaa siihen.

Näiden lisäksi jatkossa täytyy muistaa käydä usein ulkona, niin että varmasti tulee havainneeksi kesän. Olisi suuri onnettomuus, jos kesä pääsisi livahtamaan jotenkin huomaamatta ohi.

Hyvä ihminen

Katsoin äsken hyvän elokuvan. Sen nimi oli The Blind Side. Sen täytyy olla hyvä elokuva, koska pidin siitä siitä huolimatta, että se sisältää amerikkalaista jalkapalloa. Elokuvassa oli koditon musta poika ja kaunis valkoinen nainen, jonka luulin ensiksi olevan yhtä ilkeä ja tunteeton kuin hän oli hyvännäköinen. Mutta ei hän ollutkaan elokuvan pahis, vaan hyvis. Enpä tiedä, pystyisinkö itse tuosta noin vain samanlaiseen auttavaisuuteen kuin tämä trendikäs nainen. Yhtä viileältä en ainakaan kykene näyttämään, mutta sitähän ei välttämättä vaadita.

Tööttöröö

Nukuinpa pari tuntia ja kello on nyt puoli yhdeksän. Ehkä ei olisi pitänyt noustakaan, vaan jatkaa aamuun asti. Eilen oli aika pitkä päivä ja tänään oli aika väsynyt päivä. Joten tavoista poiketen tuli mentyä päiväunille illalla. Se taisikin olla ihan hyvä asia. Ilta kului oikein mukavasti näin, ja unien jälkeen oli parempi olo kuin niitä ennen.

Puolinukuksissa on näköjään aika tahmeaa kirjoittaa blogia. Halusin kuitenkin kertoa, että täällä ollaan. Ja hyvin menee. Kohta pääsen nimittäin takaisin nukkumaan.

Pyörillä

Tänään oli mukavan keväinen sää. Mistäkö tiedän? Siitä, että menin pyörällä töihin ja sieltä keskustaan pilatekseen ja takaisin kotiin. Olipas reipasta ja mukavaa.

Eilisten ja tänäällisten kokeilujen perusteella pyöräily vaikuttaa olevan sopiva liikuntamuoto jopa selkäongelmienikin suhteen. Mukavaa, että sopiviakin lajeja siis on olemassa. Selkä ei tullut kevyestä pyöräilystä kipeämmäksi, vaan päinvastoin ihan paremmaksi. Kiva juttu. Oli mukavaa saada liikuntaa ikään kuin pitkästä aikaa. Ja on mukava lähteä uudestaan, kun ei ole odotettavissa mitään ikäviä jälkivaikutuksia.

Mietin tässä myös, pitäisikö kokeilla rullaluistelua. Se voisi olla mukava laji, mutta sen omakohtaista soveltuvuutta ei oikein tiedä ennen kuin kokeilee. Ja sitä varten pitäisi olla varusteita. Ainakin luistelureitit olisivat lähellä, kun rantabulevardi menee ihan vierestä. Tosin kesäisin tuolla rantatiellä on niin paljon menijöitä, että välillä pelottaa ajaa pyörälläkin. Kaikki eivät suinkaan liikuskele kovin varovaisen näköisesti. Rullaluistimilla pitäisi olla ihan extravarovainen. Jätän asian hautumaan.

Tuulinen kevät

Vappu meni rauhallisesti. En tehnyt mitään. Tai ainakaan en melkein mitään. Vappuaattona katsoimme NCIS:ää kannettavalta ja söimme karkkia. Vappupäivänä nukuin hyvin pitkään, luin yhden kirjan loppuun ja aloitin toista. Illalla katsoimme lisää NCIS:ää ja söimme lisää karkkia. Välissä kävin ihan pikkuisen haistelemassa ulkoilmaa. Hyvälle tuoksui.

Tänään tuli kokeiltua pyörää. Se kulki ihan hyvin. Kunto on näköjään aika huono talven jälkeen, mutta ehkä se paranee useampien pyöräilykokeilujen myötä. Pysähdyin järven rannalla, ja siellä kävi kylmä mutta raikastava tuuli. Se tempoili minua ja puuta, johon nojasin, mutta ei saanut meitä mukaansa. Ajattelin, että kesällä menen purjehtimaan monta kertaa. Ehkä siitä tulee hyvä kesä.