Syksyisenä lauantai-iltana tulevat Tolkien-runot helposti mieleen. Esimerkiksi tämä:
Satakoon ja tuulkoon vain,
tie jatkukoon virstoittain,
minä loikomaan alle puun,
jään pilvien tarkkailuun.
Pilviä on kyllä vaikea tarkkailla näin illalla, kun ulkona on niin pimeää. Mutta voihan sitä sen sijaan miettiä "elämää, maailmankaikkeutta ja kaikkea". Ja niin olen tehnytkin.
lauantai 25. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti