Koukussa

Emme me sitten viime torstaina lähteneetkään heittämään, kun autosta hajosi osanen. Onneksi se ei ollut kuitenkaan iso ongelma, vaan auto saatiin lähtökuntoon viikonloppureissulle.

Vanhempien luo päästyä perjantai-iltana puoliso lähti heti ulkoiluttamaan kiekkojaan paikalliselle radalle. Itse menin isän kanssa katsomaan soutuvenettä. Huvinsa kullakin. Lauantaina ja sunnuntaina kävin kuitenkin mukana heittelemässä ja samalla aurinkoa ottamassa. Välissä kävimme mökillä saunassa. Se oli mukavaa. Ja talviturkki tuli heitettyä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vesi oli lämmintä ja ihanaa.

Frisbeegolfin osalta en usko, että tarvitseekaan odottaa syksyyn. Tuntui, että koukutuin viikonlopun aikana. Maanantaina menin taas töiden jälkeen heittämään, vaikka satoi vettä. Ja tiistainakin oli kovin vaikea olla lähtemättä mukaan, vaikka olin jo ihan kauhean väsynyt. Onneksi en lähtenyt. Lepoilta tuli ihan hyvään tarpeeseen. Mutta nyt se hurahtaminen varmaan tapahtui. Saattaahan se tosin olla ohimenevää. Ja ennemmin tai myöhemmin varmasti onkin.