Matkaseuraa

Toinen työviikko eli paluu normaaliin ähellykseen ja säätämiseen. Tätä se sitten on koko syksyn. Onneksi se on välillä ihan mukavaakin. Tai ehkä aika usein. Tai sitten ainakin joskus. Tämän viikon ankeaksi arvioitu työmatka muuttui paljon mukavammaksi, kun puoliso halusi lähteä mukaan. Matkakohteessa on frisbeeratoja, eli sadetta pelkäämättömälle tekemistä kyllä riittää. Minusta taas tuntuu, että matkat sujuvat nopeammin kahdestaan. Eikä illalla tule koti-ikävä. Voi tosin olla, että siitä ilosta joutuu itsekin maksamaan kömpimällä sateen kastelemalta korilta toiselle ennen nukkumaanmenoa.