Dark

Pimeää. Syksy. Nuha. Hiljaista.

Tarviikohan muuta sanoa? Flunssa alkaa ilmeisesti mennä ohi, ja hyvä niin. Ainakaan olo ei ole ihan romu, vaikka tänään tuli oltua pitkähkö työpäivä sitä jälkeenjäänyttä raporttia vääntämässä. Puoliso menee nykyisin ennen kymmentä nukkumaan, joten hiljaista on. Tai siis näin tällä viikolla, kun hänellä on aamuvuoro. Viikonloppuna meinasimme kyläillä vanhempien luona. Siellä on kuulemma uusi sohva nähtävänä. Ja puolisolle on paikallinen frisbeegolf-rata.

Mietin, että montako ystävää kutsuisin syntymäpäiväkakulle, jonka puoliso on luvannut hankkia ensi keskiviikoksi. Ja montako ystävää pitää kutsua näin lyhyellä varoitusajalla, että enemmän kuin yksi ehtii tulemaan. Koska se yksi tuntee sitten olonsa oudoksi, jos hän on ainoa. Muutenhan se riittäisikin.

Väsyttää... ehkä kohta on aika seurata puolisoa unten maille.