tiistai 25. lokakuuta 2011

Sydänpipareita

Tein vähän valmistaikina-pipareita tarjottavaksi synttärivieraille. Ne eivät siis ole joulupipareita vaan synttäripipareita. Hieman hämmentynyt olo tuli kyllä leivontaa aloitellessa. En ensin muistanut edes, että siihen tarvitaan kaulinta. Näin aikaisin syksyllä sitä ei ilmeisesti ole piparin leivontaan virittyneessä tilassa.

Meillä on nyt melkoisen siistiäkin. Miehen kanssa yhdessä toteutetut siivousoperaatiot ovat ihan mukavia. Siinä saa kummasti aika paljon aikaan. Muutamat siivotuista paikoista olivatkin olleet aikaansaamista vailla aika pitkään.

Huomenna meille ehkä tulee jotakuinkin yhdeksän vierasta. Isot pirskeet siis. Harmi, että kultani joutuu olemaan töissä, mutta sille ei voi nyt mitään. En usko, että hän siltikään jää ilman syötävää.

Luulen, että synttärien järjestäminen oli ihan hyvä idea. On mukava, kun ystäviä tulee käymään. Tasaluku olisi vasta ensi vuonna, mutta eihän sitä tiedä pystyykö sitä kriisityneessä 30 vuoden iässä mitään juhlia pitämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti