Blaa blaa blaa. Höpisen itsekseni läppärin äärellä jotakin englanniksi. Työt ovat tulleet kotiin. Tällä ja ensi viikolla pitäisi esitellä tutkimustuloksia muillekin ihmisille, joista ensiviikkoiset ovat vieraskielisiä ja tämänviikkoiset suomenkielisiä. Kummallekin porukalle on kuitenkin selitettävä englanniksi (tämänviikkoisille kuulemma harjoituksen vuoksi, ihan kuin nyt sellaista muka tarvitsisin). Pakko vähän hakea tuntumaa kotona. Miten niitä lauseita muodostettiinkaan englanniksi. Jostainhan ne sanat sitten vaan tulevat. Ja yleensä olisi kiva, jos sanoja tulisi aina kerralla kokonaisen lauseen verran. No, eiköhän niitä tule parin tällaisen muminasession jälkeen riittävästi.
Onneksi kielitaito ei ole ihan niin huono, kuin se voisi olla. Tai on joskus ollut. Todella onni, että opiskeluaikana monet kurssit olivat englanniksi. Ilman niitä olisin varmaan töihin päästyä ollut ihan hukassa. Vaikka ei minun ole tarvinnut kovin usein puhua englanniksi töissä. Pari vuotta sitten jouduin tuuraamaan yhden luennon, mutta siellä oli pelkkiä tuntemattomia opiskelijoita kuuntelemassa. Väliäkö sillä sitten oli, miten se meni. Mutta jännitin sitä kyllä hirveästi. Viime vuonna kävin parissa ulkomaisessa kokouksessa esittelemässä postereita. Sekin vähän jännitti. Vieraalla kielellä on jännittävää esitellä asiaa, jota ei ymmärrä omallakaan kielellä.
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti