sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Kotia etsitään

Muuttokuume iski torstai-iltana ja on nyt alkanut hieman helpottaa. Torstaina päätin, että meidän pitäisi saada uusi koti, minkä jälkeen loppuilta vierähtikin internetin äärellä. Kumma, miten pahasti asuntosivuille voi jäädä koukkuun. Netistä ei kuitenkaan asuntoa löytynyt, vaan sain ainoastaan niskan kipeäksi ja turhautuneen olon. Samoin kävi seuraavanakin iltana. Vuokra-asunnoissa on ihan hirmuisen korkeat vuokrat. Ja unelmakodit näyttävät muutenkin olevan aika harvassa. Samalla tuli huomioitua, että nykyisenkin asunnon vuokra alkaa yhtä isommalla numerolla kuin olin kuvitellut. Olemme asuneet tässä talossa nyt reilut kolme vuotta, minä aikana vuokra on noussut 75 euroa. Tai 95 euroa, jos lasketaan ensimmäinen kuukausikin täällä mukaan. Aika älytöntä!

Muutama hyvä puolikin nykyisestä kodista palautui onneksi mieleen. Ehkei tämä ole ihan täydellinen, mutta ihan hyvä kuitenkin...toistaiseksi. Yksi parhaimpia puolia on, että kotoa pääsee helposti järven rannassa kulkevalle rantaraitille liikuskelemaan. Ja siellä on jonkin verran luontoa nähtävissä, vaikka se onkin tässä lähellä aika pusikkoista luontoa. Ja tosiaan, näkyyhän siellä järvi. Ja pusikon läpi menee polku lintutornille. Talon sijainti on muutenkin kohtuullisen hyvä, ainakin edelliseen verrattuna. Lisäksi, vaikka talo on väärinpäin (parveke osoittaa rumahkolle parkkipaikalle ja tiellepäin, eikä pusikkoon päin niinkuin toivoisin), niin ihan vieressä ei kuitenkaan kasva muita talorumiluksia. Ja meillä on sauna.

Unelmakoti lähivuosille olisi rivitalo (tai ehkä pienkerrostalokin) lähellä metsää ja jos mahdollista aika lähellä keskustaa ja/tai työpaikkaa. Bussiyhteydet olisivat sujuvat. Metsä saisi olla mieluiten kuusi- tai mäntymetsää, sellaista kuivaa. Metsän ei tarvitsisi välttämättä olla kovin suuri, kunhan se olisi niin suuri, että sinne voi mennä. Unelmakodin sisällä olisi 3 huonetta, keittiö ja sauna. Ja vaatehuone. Talo olisi ulkoa katsoen mukavan näköinen. Samoin sisältä. Seiniä olisi paljon ja oviakin tarpeeksi.

Metsäkaipuu johtunee osittain siitä, että edellisen kotimme luona oli metsää. Kuusimetsää. Talo ja piha olivat muutenkin mukavan näköiset, pihassa kasvoi isoja kuusia. Niitä minulla on vähän ikävä. Paikka oli kuitenkin kaukana keskustasta ja asunnon sisäpuolessa oli paljonkin parantamisen varaa. Sen takia muutimme sieltä pois.

Joskus sitten muutamme unelmakotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti