Minulta jäi eilisen työmatkan takia kolmevuotissyntymäpäivät väliin. Kulta sen sijaan kävi kutsuilla ja kivaa oli ilmeisesti ollut. Hän tuli kotiin ilmapallovillakoiran kanssa ja ilmoitti, että näitä täytyy tehdä lisää. Ei siis muuta kuin kauppaan ilmapallo-ostoksille ja siitä se sitten lähtee. Tästä puuhastelusta ei taida olla ihan pysyväksi harrastukseksi asti, mutta tuleepahan sitten kokeilleeksi taas yhtä juttua. Kullalla on kunnioitettava kyky innostua asioista. Ja mikäs sen mukavampaa kuin innostuneena oleminen. Sen tiedän onneksi omastakin kokemuksesta. Voi olla, että en kuitenkaan itse rupea vääntelemään ilmapalloja. Tai mistäs sen vielä tietää...
Viime viikkoina meidän yleisin illanvietteemme on ollut NCIS-sarjan tiiraaminen kannettavan näytöltä. Ensimmäinen kausi saatiin jo katsottua, ja toinenkin piakkoin. Toimintasarjojen katsominen on minusta aika rentouttavaa. NCIS eli Naval Criminal Investigative Service on virasto, joka tutkii laivastossa ja merijalkaväessä tapahtuneita rikoksia. Tähän asti murhamysteerit ovat jaksaneet viihdyttää. Tai oikeastaan niiden tutkijat, joista kivoin on Abby, labratöitä tekevä goottityttö. Abbyssa on hienoa se, että hän hymyilee aina korvasta korvaan. Olisinpa minäkin niinkuin Abs, aina iloinen niin töissä kuin vapaa-ajalla. No, en ole Abs, ja se on varmaan ihan hyvä (ainakin Kullan mielestä). Mutta Abbyn hymyn kyllä haluaisin itselleni. Ja iloisen työasenteen. Tosin kyllä minuakin varmaan hymyilyttäisi, jos olisin yhtä hyvä työssäni kuin Abby omassaan. Kyllä siinä kelpaa hymyillä, kun osaa ratkaista kaikki ongelmat. Ja sitä paitsi Abs saa pomoltaan ilmaisia pirtelöitä, minä en.
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti