Tänä aamuna taisin tehdä vuoden tai pidemmänkin ajan aamu-uniennätyksen. Tai ei vain tänä aamuna vaan myös aamupäivänä ja keskipäivänä. Kun heräsin, kello näytti 12:37. Vaikka nukunkin viikonloppuisin aika pitkään, niin yli puolen päivän en oikein koskaan. Nytkin voisin sanoa, että se liittyi siihen, kun olen kipeänä. Tai vähän niinkuin kipeänä. Syksyn flunssa numero kaksi ei ole oikein kunnolla vielä hyökännyt, mutta olo on ollut aika vetämätön tänä viikonloppuna. Josko se menisi näin huolellisella levolla ohi.
On hassua, miten nukkuminen voi olla joko mukavaa tai epämukavaa. Jos on liian väsynyt, nukkuminen ei tunnu välttämättä mukavalta. Tai jos on väsynyt, mutta nukkuu silti levottomasti. Niin käy usein viikonlopun ensimmäisenä yönä ja niin kävi tälläkin kertaa. Mutta toisena yönä, kun on enää vähemmän väsynyt, niin nukkuminen tuntuu ihanalta. Niin kävi tälläkin kertaa. Eivätkä asiaa pahentaneet juuri vaihdetut lakanat. Kerrankin puhtaat ja mukavat.
Puolisokaan ei tullut herättämään, kun tiesi minun olevan vähän kipeä. Sen sijaan hän oli lukenut kokonaisen kirjan Raamatusta sillä välin kun nukuin. Ei kuitenkaan käskenyt minua menemään muurahaisten tykö.
Päiväunia en nukkunut.
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti