Ei saa olla iloinen puolison sairaslomasta. Ei saa olla iloinen puolison sairaslomasta. Mutta on se silti ihan mukavaa, kun saan mennä pitkästä aikaa töihin autolla. Etenkin kun tämä alkuviikko on ollut harvinaisen väsynyttä aikaa. On kyllä hyvä, kun mies sai kolme päivää toipumisaikaa. Taitaa koitua hänellekin levoksi kaikesta huolimatta. Painoihan tuo läpi viikonlopun ylitöissä. Ja kenelläkään ei soi näinä päivinä herätyskello kuudelta. Eikä 3:25. Aah.
Sunnuntaihan meni minun osaltani ihan hyvin, vaikka en kerennytkään nukkumaan ihan niin hirveästi. Niinhän se aina menee. Asiaa ei kyllä haitannut yhtään se, että oltiin matkalla mahdollisimman hyvin varustetulla kulkuneuvolla. Siellä oli makuupussikin. Ja päätä sai lepuuttaa. Mutta montakohan yötä täytyy nukkua tosi hyvin, että normaali vireystila palautuu. Aika monta varmaan.
Ainiin. Syyllinen mysteeriseen palokellon kaltaiseen vihellykseen selvisi. Ruokailualustahan se.
tiistai 2. lokakuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti