lauantai 20. helmikuuta 2010

Lukija ja tekijä

"Sopiiko, että aloitan kertomukseni Alvinin oppipoikavuosista siitä, miten kaikki alkoi mennä vikaan?" Noin alkoi Alvinin kolmas kirja, ja vastasin, että sopiihan se. Jos tuo ei olisi sopinut minulle, niin en varmaan ikinä olisi saanut tietää mitä tapahtui. Sitäpaitsi tavallaan on parempi kuulla huonot uutiset ensin, varsinkin jos tietää niitä olevan tulossa. Kertomus on nyt melkein lopussa. Se tuntui olevan aika mukaansatempaava ja varmaan paras Alvin-kirja tähän asti. Olen lukenut tänään melkein koko päivän, ja olo on aika pöllähtänyt. Tiedättekö sen tunteen, kun on lukenut liian pitkään ja päätä alkaa särkeä, mutta ei siltikään halua lopettaa lukemista. Lopetin kyllä lopulta päiväunien ajaksi, ja sen jälkeen olikin taas hyvä jatkaa. Onneksi on varaa viettää joskus päiviä, jolloin saa tehdä mitä haluaa. Ja päiviä, jolloin ei tarvitse jaksaa mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti